Matti Sankamo Juridiikkaa kansalle!

Milloin talousrikokseen on syyllistytty tahallaan?

  • Milloin talousrikokseen on syyllistytty tahallaan?

Keskivertokansalaisella on taipumus asettaa yhtäläisyysmerkki ulkoisen teon ja rikokseen syyllistymisen välille. Rikos edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti myös tahallisuutta, miksi tuomioistuimen on arvioitava paitsi teon olosuhteita, ulkoista tekoa, myös tekijän pääkoppaa – eli motiiveita.  

Milloin teko on sitten tahallinen? Vuoden 2004 lakiuudistuksen myötä ainakin silloin, kun tekijä on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä. Tämä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä lainattu sanapari on tahallisuuden matalin porras. Sen täyttyessä tekijä on mieltänyt seurauksen syntymisen todennäköisemmäksi kuin sen syntymättä jäämisen, ja silti ryhtynyt tekoon.

Talousrikokset

Talousrikokset ovat omintakeisia.

Ensinnäkin niitä koskeva tahallisuusarviointi on usein tavallista kliinisempi, sillä niissä ulkoinen teko sinällään ei välttämättä ilmennä syyllisyyttä –toisin kuin muun muassa väkivaltarikoksissa, joissa ulkoista tekoa leimaa rikollinen luonne. Talousrikoksissa ei usein myöskään voida tekijän tahallisuutta johtaa suoraan ulkoisesta teosta, vaan arvioinnin keskiöön tuppaa asettumaan tekoa selittävä kirjallinen aineisto.

Toiseksi tekijä voi tarkoituksellisesti olla tietämätön sellaisesta olosuhteesta, kuten virhemerkinnästä yhtiön kirjanpidossa, joka muuttaa toiminnan rikolliseksi. Tällöin elinkeinonharjoittaja ja tämän kirjanpitäjä pysyvät yksituumaisesti asiasta vaiti, joskin elinkeinonharjoittajalla on aavistus olosuhteen varsinaisesta luonteesta.

Elinkeinonharjoittajan korostunut vastuu

Yleinen lähtökohta on, että elinkeinonharjoittajan tulee tuntea toimintansa sisältö ja sen seuraukset. Tämän samoin kuin jo mainitun tarkoituksellisen tietämättömyyden vuoksi lakivaliokunnan mietinnössä esitettiin huoli siitä, että lakiin sisällytettävä määritelmä tahallisuudesta nostaisi kynnystä katsoa elinkeinonharjoittajan toimineen tahallisesti. Kannanotosta voidaan mielestäni tulkita, että talousrikosten osalta on haluttu pitää tahallisuuden tasoa tavanomaista alempana, joskin tarkempi määrittely on jätetty oikeuskäytännön varaan.

Tahallisuuden tason madaltuminen merkitsee käytännössä tahallisten ja tuottamuksellisten (huolimattomien) tekojen eron hämärtymistä. Siten tuomioistuin voi katsoa elinkeinonharjoittajan syyllistyneen tahalliseen rikokseen, vaikka tämän tosiasiallinen tietoisuus rikoksesta on ollut varsin vähäinen ja vaikka tämä olisi toiminut lähinnä huolimattomasti. Tämä heikentää suuresti syytetyn oikeusturvaa.

Ongelmaa korostaa lisäksi se, että talousrikosten tahallisuusharkinta on yleensä vaikeaa ja kiistanalaista. Kun talousrikoksissa ulkoisen teon merkitys on tavallista vähäisempi, elinkeinonharjoittajan oikeussuoja edellyttää, että tekijä tietää varmuudella, mitkä olosuhteet vaikuttavat tahallisuusharkintaan ja tekevät teosta rikollisen. Lainkäytön on siksi oltava yhtenäinen ja ennalta-arvattava eikä vakiintuneesta linjasta tule voida poiketa ilman vahvoja, yhdenmukaisia perusteita.

Yhtäkaikki, tuomioistuimen ratkaisun lopputulos voi yllättää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat